Treffit wc ankan kanssa


Tiistaina minulla oli vapaapäivä. Nousin aamulla juomaan kahvit poikaystäväni kanssa ennenkuin hän lähti töihin. Kun poikaystävä oli lähtenyt päätin mennä vähäksi aikas vielä vähäksiaikaa ja olin laittavinani herätyskellon soimaan kahdeksalta. Kuitenkin unohdin painaa aseta nappia eikä tietenkään kello soittanut herätystä. Nukuin sitten kymmeneen. No eihän se tietenkään haitannut vapaapäivänä, mutta kun olin suunnitellut leipovani  kakun sen kunniaksi kun poikaystäväni pääsi töihin ja siivotaja tehdä vaikka mitä muuta ennen kuin poikaystävä ehtisi kotiin.

Aloitin kakusta ja siinä menikin pieni hetki kun etsin ohjeen ja kun tein sitä ensi kertaa kokonaan yksin. Leivoin kolmen munan ohjeen mukaan, mutta jos olisin tiennyt kakusta tulevan yhden kerroksen kokoinen olisin kokeillut jos neljän munan kakusta olisi saanut korkeamman ja useamman kerroksen.  Kakkupohja oli aika kuiva tullessaan uunista eikä se oikein kostunut vaikka kuinka laittoi nestettä. Ehkä se oli liian pitkään uunissa. Ohjeessa kyllä luki puolituntia ja ohjeen mukaan se siellä oli. En tiedä. Kuitenkin kun sain kakkupohjan uunista, täytettyä ja koristeltua, mahaani tuli todella kipeäksi.  Päätin laittaa kakun jääkaappiin ja mennä sängylle lepäämäön, jos kipu menisi ohi ennen poikaystävän tuloa ja muut hommat jäivätkin siihen.

Kun poikaystäväni tuli kipu ei ollutkaan hellittänyt. Illan aikana kipu äityi ja vatsani meni todella sekaisin ja tuli kuvottava olo.  Kun kerkesin sanoa poikaystävälleni, että on jotenkin kuvottava olo, niin ne sitten alkoivat. Treffit wc-ankkan kanssa alkoivat. Olin saanut töistä tuliaisiksi mahataudin. Se oli aivan kauheaa kun vatsa oli aivan sekaisin ja laatta lensi,Sanoinkin jossain vaiheessa poikaystävälleni, että on jotenkin todella tyhjä olo, kun sisällä ei pysynyt mikään. Minulla ei ollut kuin vettä juotavaksi illalla, koska kaupat olivat jo kiinni eikä keltaista limsaa saanut enää sinä iltana. Tiistain ja keskiviikon välinen yö oli tuskaa kun piti käydä silloinkin wc-ankkaa moikkaamassa.

Keskiviikkoaamuna poikaystäväni lähti töihin eikä hän pystynyt hakemaan minulle limsaa. Hänen lähdettyään mietin kuka voisi pystyä tuomaan minulle. Ensimmäisenä tuli mieleen oma äitini.  Yritin soittaa hänelle yhdeksän aikaanja lopuksi laitoin viestin, koska en tavoittanut häntä. Olo oli uupunut ja kuvottava edelleen, nukahdin kuitenkin joksikin aikaa. Sitten heräsin muistaakseni kymmenen jälkeen, että äitini laittanut, että pystyy tuomaan vasta klo 14 jälkeen. Oli ihana tietää, että äiti pystyi tuomaan ne, mutta tuntui pitkältä ajalta odottaa limsaa siihen saakka, kun tuntui ettei olo meinaa kohentua. Sitten äitini vihdoin tuli olin äärettömän onnellinen
ja kiitollinen, kun hän toi sitä limsaa ja mustikkasoppaa sekä yms. Ku n sitten äidin tuomia eväitä aloi napostella niin kyllä se olo  huomattavasti koheni vaikka eka lasti ei oysynytkään sisällä.

Torstaina oloni olikin jo paljon parempi ja energisempi. Jaksoin käydä jo suihkussa ja vaihtaa lakanani. Soppakin ja kaurapuuro maistuivat kummastikin jo ja tekivät hyvää.  Ei ollut enää pahoinvointia ja tänään olinkin jo taas töissä. Oli ihanaa päästä töihin, ehkä joku aattelee anteeksi mitä, mutta minusta oli äärettömän tylsää maata sängyssä jaksamatta tehdä yhtään mitään ja ne niistä wc-ankkatreffeistä oli ilo päästä eroon.  Lisäksi kun aloiti  maanantaina uudessa kerroksessa, niin olihan se kiva päästä tutustumaan paremmin uusiin asiakkaita ja tehdä jotain.:) En kyllä ole ollut vielä täysi omaitseni, kun tuntuu ettei energiataso ole vielä tasottunut, mutta eiköhän se ravinnon, levon ja liikunnan avulla taas löydy 🙂

En oikein ole niitä ihmisiä jotka malttavat  istua paikallaan monta tuntia tekemättä jotain. Jos ei ole virikkeitä, keksin ne itse, jos ei muuten ajatuksenvoimalla. 🙂 Jotain pitää aina olla tekemässä 🙂

Pahoittelen jos tämä teksti aiheuttaa jollekin mielipahaa tai kuvotuksen tunnetta. Teki mieli kirjoittaa tänne ja tämä tuli ensimmäisenä mieleen  tänään 🙂 

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s