Vuosi lisää


Syntymäpäivänä ihmisillä on tapana kysyä syntymäpäiväsankarilta miltä tuntuu olla vuoden vanhempi ja usein ihmiset vastaa, ettei erityisemmin erillaiselta.  Tällä kertaa minusta tuntuu erillaiselta.

 

Tänään täytän 22 vuotta ja olen tässä miettinyt miten mielestäni vuosi on minua muuttanut :

 

– Olen asunut omassa asunnossa ja oppinut oman taloudenhallintaa. Kuinka on järkevintä käyttää palkasta saatua rahaa sen jälkeen, kun on maksettu vuokra,sähkölasku ja vakuutusmaksut. Kuinka käyttää rahaa siten, että siitä riittää ruokaan ja säätöönkin jäisi vähän.

– Olen ollut muutaman kuukauden työtön. Opin sinä aikana, ettei työnsaanti ole helppoa nykypäivänä.  Monessa paikassa täytyy olla työkokemusta ja joissakin tapauksessa suhteita. Lisäksi joissakin ilmoituksissa vaaditaan paljon muunmuassa autoa.  Olen oppinut, ettei työ ole itsestääselvyys ja täytyy olla kiitollinen, jos sellainen on. Täytyy myös tehdä työt hyvin, jotta sen saisi pidettyä tai hyvät suositukset muualle. Työttömyysaika minun kohdallani oli lyhyt, mutta kaikkien kohdalla niin ei ole.  Kuitenkin työttömyysaika oli minullekkin turhauttavaa, kun oli hakenut moneen paikkaan ja tuli kieltävä vastaus, mutta kun jaksoi nähdä vaivaa ja tehdä töitä työllistymisensä eteen, niin sainkin töitä. Onneksi, sillä työttömyyden takia minun piti niellä ylpeyteni ja muuttaa hetkeksi vanhempieni luokse. Se oli yksi elämäni vaikeimmista hetkistä.  Työttömyys opetti nöyryyttä.

–  Olen ollut työelämässä, kantanut enemmän vastuuta työstäni ja olen oppinut paljon uutta. Malttia työntekoon on tullut ja toimia erilaisissa tilanteissa. Myös nahkani on tullut kovemmaksi 🙂  ohjaamistaitoni on kehittynyt.

– Uskallan olla enemmän omaitseni, en enää häpeä omaa kehoani vaan olen sinunpi sen kanssa. Tietenkin ihminen löytää aina jotain epäkohtia itsestää, mutta on tärkeä oppia elämään niiden kanssa. Kaikkea kun ei voi eikä tarvitsekaan muuttaa 🙂 En enää liikaa ajattele mitä muut sanovat. Tunnen omistavani vahvemman itsetunnon 🙂

– Arvostan läheisiä ja ystäviä enemmän. Varsinkin niitä, jotka ovat olleet rinnallani niin ylä- kuin alamäissä 🙂

–  Osaan nauttia enemmän tästä hetkestä, mutta osaan myös katsella eteenpäin

–  Arvostan läheisten kanssa viettämiäni hetkiä enemmän, kun on harvoin koko perhee koolla ja harvemmin näkee heitä vuorotyön ja etäisyyksien sekä erilaisten  menojen vuoksi

– Olen tullut itsenäisemmäksi ja varvemmaksi siitä, että pärjään omillani ja pysyn pystyssä omin jaloin

– Uskallan tehdä asioita enemmän ja haastaa itseäni esim. hölkätä tietty matka kokonaan vaikka tekisi mieli jo huilahtaa, mutta sanoo mielessä, ettei nyt luovuteta

– Tiedostan enemmän sen, että se miten vaikuttaa omaan elämään on minun omissa käsissäni

– Tiedän mitä haluan elämältä ja teen töitä sen eteen

– Olen tullut siihen  vaiheesseen elämässä jossa kavereiden pikkusiskot ovat ns kauhean vanhoja 🙂 Mihin se aika kiiruhtaa, vaikka on vasta 22 niin välillä tuntee itsensä kauhean vanhaksi 🙂

– Tuntuu välillä, että amiksesta ja lukiosta on aikaa, kun ollut töissä. Jotenkin nyt arvostaa enemmän koulussa käyntiä, vaikka sillonkin oli kiireistä. Kuitenkin kun ollaan koulussa on suurimmalla osalla lomat ja viikonloput vapaana 🙂 ja on sellainen erilainenrytmi. Kuitenkaan en vaihtais päivääkään pois siitä, minkä olen työssä olevana viettänyt. Olen saanut työkokemusta, joka auttaa varmasti seuraavalla kerralla kun hakee töitä ja teen työtä, josta todella pidän, vaikka osaakin olla välillä rankkaa ja päivät ovat kiireisiä.

– Avartanut ajatusmaailmaa

– Jotkut ruuat ja juomat joista ei ennen tykännyt aikaisemmin, maistuvat nykyään paremmalta. Esimerkiksi sienisalaatti ja olut

Tänään olisi illalla tarkoitus mennä kavereiden viettämään synttäreitäni keskustaan:) En olekaan moneen vuoteen viettänyt synttäreitäni niin sanotusti isommin 🙂 Yleensä se on ollut kavereiden kanssa kahvilla kaupungilla tai vastaavaa. En varmaan olisi nytkään elle olsi saanut tarjouskuponkia s-ryhmältä 🙂 Ihan kiva käydä juhlimassa, mutta lähinäkivointa on viettää aikaakavereiden kanssa 🙂

20140519_165324(2)

 

 

 

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s