Minä olen minä ja minähän nauran, jos siltä tuntuu :)


”Naisten ei pitäisi nauraa julkisesti”- Turkin varapääministeri

Turkin varapääministeri on julkisesti ilmaissut mielipiteensä siitä, millainen siveellisen naisen pitäisi hänen mielestään olla. Naisen ei pitäisi nauraa julkisesti eikä hän saa olla asenteeltaan kutsuva. Hänen tulisi myös suojella siveyttään.

Minä en pidä nauramista epäsiveellisenä, vaan yhtenä tunteiden ilmaisemisen keinona. Kulttuurimme ja uskomme eroavatkin Turkin varapääministerin kanssa. Kuitenkin olen sitä mieltä, että on olemassa pahempaa epäsiveellistä käyttäytymistä kuin nauraminen esimerkiksi kaula-aukot paidoissa ja mekoissa, jotka eivät jätä paljon arvaamisen varaa ja minihameet jotka juuri ja juuri peittävät takapuolen ja kun istut saattaa alakerran kissa vilahtaa. Tällainen pukeutuminen on mielestäni enemminkin sitä asenteelta kutsuvaa ja huomiohakuisuutta.

Turkin varapääministeri on ilmeisesti sitä mieltä, että vakavat ja ilmeettömät naiset, jotka pysyvät näkymättöminä hahmoina, ovat parempi asia kuin naiset, jotka nauravat ja hymyilevät. Saa taas huomata, että nainen on hänen mielestään kaiken pahan alku ja juuri.  Aina ne ovat viettelemässä ja houkuttelemassa miehiä. Mitenkäs sitten miehet, jotka raiskaavat naisia entä ne hymyilevät, nauravat ja naisille ehdottelevat miehet? Heistä ei mainita mitään, mutta ne naiset. He ovat pahoja.

Minun mielestä on tärkeää voida hymyillä ja nauraa, ilmaista sitä, että on onnellinen. Se on sitä vapautta ilmaista tunteitaan.  Kaikilla pitäisi olla vapaus ilmaista tunteitaan, kuhan se ei tarkoituksella loukkaa ketään. Kaikkialla tietysti ei naisten asema ole niin hyvä, kuin Suomessa, vaikka aina tietty meilläkin on parannettavaa. Kuitenkin me ollaan paremman puolella asian suhteen.

Tiedän omasta kokemuksesta miltä tuntuu, kun ei voi nauraa ja olla omaitsensä Tai oikeastaan voi, mutta ei uskalla. Kun olin teini, minua kiusattiin koulussa nauruni takia. Se oli kuulema kauhea enkä tiennyt mitä sille voisi tehdä. Nauruani jopa nauhoitettiin, jotta sille voitaisiin nauraa. Se tuntui pahalta ja aloin välttelemään nauramista muualla kuin kotioloissa. Se oli ikävää aikaa, mutta onneksi se on takanapäin, Ei ole yhtään ikävä sitä aikaa. Kun lukioon menin opin olemaan taas omaitseni, kun tapasin ne silloin uudet kaverini ja uskaltauduin nauramaan. Heidän kanssaan se oli helppoa, koska heihin pystyi luottamaan eivätkä olleet tuomitsevia vaan avoimia. Myös muut teini-iän jälkeen syntyneet ihmissuhteet ovat vaikuttaneet positiivisesti omaan persoonani kehittymiseen ja itseluottamuksen kasvuun. Kun on aitoja ja hyviä ihmisiä rinnalla, vaikka niitä olisikin vain muutama, on elämää helpompi eteenpäin kulkea.

 

Enää en anna minkään estää itseäni olemaan omaitseni. Jos en kelpaa tällaisena kuin olen, niin se  on voi voi. Minä olen minä ja minähän nauran, jos siltä tuntuu. Jos se on jollekin ongelma, voi jatkaa matkaansa. Yhden asian voisin sanoa Turkin varapääministerille, jos voisin: ”Fuck you! Let other decide theri own life. We women also have the right to their own feelings. Take a little more relaxed dude.

 

let others decide their own life

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s