Bussissa


Bussin huminassa kuulen kuinka joku itkee ja toinen nauraa, joku puhuu ihan eri kieltä, kuulen puheensorinaa ja näen kun joku nukkuu nuokkuen ikkunaa vasten.

Huojuen bussi liikkuu ja tuntuu pysähtyvän pysäkillä jokaisen. Ulkoa sisään kyytiin könyää erilaista kanssaa ja jokaisella oma päämäärä eri pituinen. Osa painaa stop-nappulaa ennen aikojaan, osa nukkuu pysäkkinsä ohi ja loput pääsee sinne minne on menossa.

On niin pimeää ja synkkää. Ei edes tietä valaisemaan lunta tule. Vettä sataa aina vain. Missä ja mistä saada se joulun tunne?

Hyppään pysäkilläni pois. Kotiin päästyäni sytytän ikkunalle kynttilän ja laitan paikoilleen joulukoristeet. Ehkä vielä tulee se tunne.

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s