Ulkomaille ensimmäistä kertaa yksin


10.12.2014 Minun oli tarkoitus lähteä ystäväni kanssa Tallinnaan. Matka oli jo varattu ja maksettu sekä kyydit hoidettu. Kuitenkin ystäväni perui lähtönsä 9.10.2014 eikä kertonut syytä.  Koin sinäpäivänä erinäisiä tunneskaaloja. Pelko,huoli ja vihaa, oikeastaan en tiennyt mitä tuntea ja sitä kesti useamman viikon ajan. Itkin melko paljon enkä oikeinn pystynyt nukkumaan, koska en tiennyt mitä oli tapahtunut, olin huolissani.Ennen kuin kukaan alkaa tuomitsemaan ystävääni, niin olen selvittänyt asian hänen kanssaan enkä ole hänelle vihainen. Olemme yhä ystäviä.

Kesti kyllä hieman aikaa ennen kuin pystyin antamaan anteeksi. En niinkään ollut vihainen enää silloin kun ystäväni ystäväni kertoi syyn siitä, että hän perui matkan, vaan siitä ettei hän kertonut heti syytä. Se tuntui jotenkin tuntui epäluottamukselta minua kohtaan. Olin ajatellut, että voisimme olla avoimia  sekä puhua melkein kaikesta ja luottaa toisiimme. Kuitenkin jälkeenpäin ajateltuani ymmärrän kyllä häntä. Hän tarvitsi aikaa eikä vain ollut vielä valmis.

Vaikka ystäväni perui matkan, lähdin yksin Tallinnaan. Pidin siellä pientä matkapäiväkirjaa ja aion nyt kirjoittaa sen tähän ilman mitään ottamista pois.

10.12.2014

Tänään matkasin Matkapoikien bussilla ensin Helsinkiin ja sieltä jatkan laivaan, joka vei Tallinnaan. Olin yhden yön laivassa ja huomenna herään aamulla Tallinnasta. Perjantaina koittaa matka takaisin Suomeen ja kotiin.

Kaverini piti tulla mukaani, mutta hän perui eilen illalla kähtönsä. Olin kyllä ärsyyntynyt ja harmissani, kun olin niin odottanut reissua hänen kanssaan ja sitten tämä perui matkansa. Vielä niin lyhyellä varoitusajalla. En vieläkään tiedä, mitä oikein pitäisi asiasta ajatella. Kaverini tuntui kyllä olevan pahoillaan, mutta tämä ikävä kyllä kolhaisi kaverisuhteessamme luottamusta toiseen. En kyllä haluaisi menettää kaveruutta, mutta kyllä tämän sulattelu tulee viemään aikansa.

Päätin kuitenkin lähteä yksin matkaan, koska

  1. Matka maksettu jo etukäteen
  2. Miksi minun pitäisi olla lähtemättä, jos kaveri jättää lähtemättä
  3. Monet lähtevät yskin reissuun pidempään matkaan ja isompaan paikkaan. Miksen minäkin voisi lähteä ja pärjätä
  4. Reissu on varmasti erillainen verrattuna siihen, että olisi kaveri mukana, muttei se välttämättä ole kuitenkaan huono juttu
  5. Tämä on ensimmäinen reissu yksin ulkomaille ja voi olla hyvä ”miniseikkailu”
  6. Ehkä tuo korkeampi tuolla pilvien päällä halusi näin käyvän ja kaikella on taas tarkoituksensa
  7. Äitikin kannusti lähtemään

Jännittää pirusti, mutta kai se kuuluu asiaan. Ilma on hieman sateinen ja tuulinen. Merelle on luvattu kovaa tuulta ja laivan keinuvan paljon. Kuullostaa hyvälle.

Tämän reissun jälkeen olen varmasti kokemusta rikkaampi. Sain kuitenkin taas muistutuksen  tämän reissun myötä, ettei tässä maailmassa voi luottaa täysin muihin ihmisiin. Ei niihin, jotka tuntuvat läheisimmiltä. Ainoa johon voi luottaa on ihminen itse, muttei aina siihenkään.

Sain kyllä huomata risteilyn aikana, että me suomalaiset ollaan aika tyhmiä/hupsuja humalassa, mutta bilettää osataan. Risteilyllä esiintyivät Ressu Redford ja Jussi Rainio. Tunnistin kyllä yli 80% biiseistä, sillä lapsuudessani kuuneltiin Ressua 🙂 Tuli kyllä tanssittua!

IMG_0072

Kävin, jossain vaiheessa kannella, koska oli hieman huono olla, sillä laiva keinui aika paljon. Raikas ilma auttoi paljon. Kannella eräs mies alkoi keskustelemaan kanssani. Oli kuulema firman pikkujouluristeilylle lähtenyt. Ihmetteli, kun yksin olin reissussa ja tarjosi, että voisin hänen ja hänen pöytäseurueeseensa liittyä. En kuitenkaan lähtenyt, ajatuksissani oli jo nukkumaan meneminen.

Ennen hyttiini menoa saattelin erään n. 50 vuotiaan naisensa hyttiinsä. Hän oli kontillaan portaiden keskikohdalla, Mietin hetken autanko vai enkö. Olihan nainen itse aiheuttanut tilansa juomalla. Ehkei moni olisi auttanut, mutta minä päätin kuitenkin auttaa, mutten mennyt naisen hyttiin sisään, vaikka tämä kehoitti.  Ei sentää parane mennä vieraiden hyttiin, kun ei tiedä minkälainen tyyppi kyseessä.  Lähdinpä sitten omaan hyttiin nukkumaan, jotta jaksaisin olla aamulla Tallinnassa.

11.12.2014

Kun tänään pääsin laivasta maihin lähdin etsimään hotelliani. Siinä meni  jokunen tovi ennen kuin löysin sen. Kuitenkin lopulta löysin. Jätin matkalaukkuni ja ylimääräiset tavarani  hotellille ja lähdin kohti kahvila Nopia aamupalalle. Äidin lainaamassa lehtijutussa oli maininta, että sieltä saa edullisesti aamupalaa ja erillaiseen makuun. Otin itselleni Cafe Latten ja pannukakun. Pannukakku oli hyvä, vaikka ei ollut kauhean makea.  Se oli jogurtiin tehtyä ja viinimarjahillo täydensi hyvin makuja. Kahvilan lisäksi se oli pieni puoti.

IMG_0075IMG_0076IMG_0077IMG_0078

Aamupalan suuntasin kohti  taidemuseo Kumua, koska se sijaitsi melko lähellä kahvila Nopia. Matkalla taidemuseoon ohitin Kadriaru parkin, joka oli oikein tyylikäs puineen ja nurmikkoineen. Matkan varrella oli myös Kadriorgin taidemuseo ja Mikkelin museo.Komeita ja koristeellisia rakennuksia. Kumu taidemuseossa oli esillä virolaista taidetta eri vuosien ja vuosisatojen ajalta. Lisäksi  siellä oli näyttävä näyttely 20-30-luvun vaatteista. Olivat koreita!  Taidemuseon tekstuurista pidin kovasti. Puuta hyödynnetty. Rakennuksen on kuulema suunnitellut suomalainen. Todella hieno paikka.  Avara ja valoisa. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin käynyt muissakin museoissa.

IMG_0080

Sielua hivelevän  näyttelyn jälkeen  siirryin rivakkaan D-terminaalille ja sieltä matkustin ilmaisella bussilla ostoskeskukseen Rocca ala Mare. Siellä vierähti pari tuntia kierrellessä ja ihastellen. New york kaupasta ostin alusvaatteita ja yhden paida. Sitten tulikin kiirus viimeiseen ilmaiseen bussiin D-terminaaliin takaisin.

Päästyäni takaisin D-terminaaliin jalkani alkoivat huutaa Hoosiannaa. Päätin ottaa taksin ja suunnata vanhaan kaupunkiin  joulutorille, jotta jalat saisivat levätä hetken ja kun joulutori oli vain klo 19 saakka. En tiennyt kuinka kauan olisi kestänyt kävellä sinne ja halusin kuitenkin käydä katselemassa siellä. Siitä syystä taksi oli hyvä ratkaisu. Joulutorilta ja sen kuppeelta löysin  hyvin tuliaisia sekä  sain maistaa jouluglögiä, joka oli mustikasta tehtyä. Hyvältä maistui.

Joulutorin kiertelyn jälkeen huomasin olevani melkoisen nälkäinen. Päätinpä suunnata ravintolaan syömään, vaikkei päälläni ollut kummoisetkaan vaatteet.  Valitsemassani ravintolassa olikin teemailta. Nimittäin tangoilta. Siellä tanssivat tangoa ne, jotka harrastivat ja olivat kiinnostuneita. Sain kuitenkin luvan jäädä niine vaatteineni syömään ja oli ihan ok, että vain katselin.

Onneksi minun ei tarvinnut tanssia, kun osasin vain miesten askeleet lukion  vanhojen ajalta ja nekin muistin vain  enää hämärästi. Oli se kyllä hienoa katseltavaa. Kaikki tanssijat osasivat kyllä tangot.  Uskomatonta, että joku  pystyy tanssimaan piikkikorkoiset kengät jaloissaan! On tuo tango aika aistillikasta. Musiikki, jonka tahtiin tanssivat oli hyvää ruokamusiikkia.

Tilasin itselleni naudanlihapihvin kukkakaalisoseen kera ja jälkiruuaksi Cremen  ja bruleetä.Annokseni tulemisessa pöytään meni aikaa, muttei se haitannut, kun oli hyvää musiikkia ja kivaa katseltavaa.  Lisäksi ajattelin, että olen nyt lomalla eikä ole kiirettä minnekkään. Kokki kuitenkin lähetti minulle alkupalasta hyvitykseksi.  Pöytääni ilmestyi ensin pieni annos kaiketi katkaraputartaria ja herneenversoja sekä kastiketta. Sitten tarjoilija toi vielä pari tuoretta ja lämmintä kinkkusämpylää voinapin kera. Kyllä kelpasi odottaa pääruokaa. Se naudanlihapihvi oli mehevin pihvi ikinä! Annoksessa maut sopivat täydellisesti  yhteen ja tunsin suussani kuinka maut ikään kuin räjähtelivät suussa! Myös Cremen brulee oli todella hyvää ja suussa sulavaa! En ole ennen syönyt yhtä hyvää. Ruokajuomanani oli viiniä. Ruoka ja tunnelma siis oikein hyvä.

Päätin sitten lähteä viemään ostamani tavarat hotellille. Eksyin hieman matkalla. Lähdin väärään suuntaan kävelemään vanhasta kaupungista enkä löytänyt itseäni kartalle kuin vasta seuraavalla bussipysäkillä.  Onneksi niissä on kartta ja lukee ”olet tässä”. Huomasin olevani aivan väärällä kohtaa Tallinnaa. Läheltä löytyi taksi ja päätin taas päästää itseni helpommalla ja mennä hotellille taksilla. Sillä siitäkin päästiin ja ajatella, että kuski otti vain kolme euroa matkasta! Meilläpäin ei edes pääse linja-autolla sillä hinnalla. Kuitenkaan taksikuskini ei ollut ihan penaalin terävin kynä, mutta perille päästiin kuitenkin.

Hotellilla vaihdoin hieman vaatetta ja lähdin tällä kertaa jalkaisin vanhaan kaupunkiin Chicago 1933 baariin. Siellä piti olla popahtavaa musiikkia, mutta mielestäni se oli enemmänkin jazzia, muttei se haitannut. Sain huomata, ettei ainakaan siinä paikassa juomat olleet sen alhaisemmat kuin Suomessa. Päätin kuitenkin loman kunniaksi tilata yhden drinkin. Muutama mies siinä yritti pokata, mutta ongelmaksi osottautui se, ettei minua kiinnostanut eikä meillä ollut yhteistä kieltä. Lähdin sitten takaisin omaan hotelliin. Yritin hetken katsoa telkkaria, mutta Greyn anatomian seuraaminen oli haasteellista, kun tekstitys viroksi ja selostus kuullosti ainakin venäjältä. Päätin jättää sen homman siihen ja aloin nukkumaan.

12.12.2014

Tänään kävin puoli seitsemän suihkussa ja puin päälle. Seitsemältä sitten menin aamupalalle. Aamupala oli ihan hyvä, muttei niin runsas ja laaja kuin Suomessa. Kahta leipää tarjolla, salaattia, nakkeja, jogurttia,leivänpäällisiä, mysliä sekä muroja ja kahvia. Kuitenkin se kelpasi.

Laitoin aamupalan jälkeen vähäiset levällään olleet tavarat kasaan.  Lähdin sitten vielä käymään pienessä ostoskeskuksessa, jossa oli vaate-ja kenkäkauppojen lisäksi Suomen Cittarin tyylinen Rimi. Rimissä vain tuoreleipäosasto on suurempi ja alkoholivalikoima laajempi. Ostin Rimistä vielä vähän tuliaisia ja ostarin kaupoista kahdet kengät.

Kävin sitten hotellista hakemassa tavarani ja luovutin huoneeni pois.  Sitten tarkoitus oli pikkuhiljaa valua kohti D-terminaalia. Kävin matkalla kahvilassa, jossa  oli laaja kahvileipävalikoima ja hyvä valikoima erikoiskahveja. Hinnat olivat edulliset! Sillä rahalla millä olin laten ja kahvipullan ei olisi Suomesta saanut edes lattea! Latteni maksoi 2,50 euroa ja kahvileipä 0,60 euroa.

Seuraava määränpääni oli posti, jotta saisin postikortteihin merkit ja postiin. Matkan varrella oli alkoholimyymälä ja päätin käydä siinä pyörähtämässä.  Siellä Breezerit maksoivat vain 1,25 euroa, kun laivalla maksoi 3,00 euroa ja rommipullokin oli edullisempi kuin laivalla.  Päätin ottaa muutaman Breezerin matkaan ja rommipullon sekä yhden shamppanjapullon. Shamppanjan ajattelin säästää vaikka uutta vuotta odottelemaan. Alkoholimyymälän jälkeen lähdin postiin. Alkoi pikkuhiljaa tulla kiire laivalle. Postissa oli pitkä jono, mutta eteni onneksi nopeasti ja ehdin siitä vielä ajoissa D-terminaaliin, vaikka ripeästi tultiin.

Kirjoittelen tätä juttua laivan parfyymiosaston ikkunan ääressä. Ihmisiä kulkee kokoajan ohi ja monet katselevat mitä ihmettä teen.  Yksi nuori mies kiinnoistui jopa kysymään mitä kirjoitan ja saako lukea. Sanoi vielä, että jos olisin lähtenyt hänen mukaansa olisin saannut lisää jännää juttua kirjoitettaavaksi. Kieltäydyin kohteliaasti ja ajtkoin kirjoittelua. En viitsinyt lähteä, kun kotona odottaa oma rakas eikä muut miehet kiinnosta. Kävi tuo mies toisenkin kerran kysymässä miten olen kirjoittamisessa edistynyt ja oli utelias sen suhteen pääsikö edes pieneksi osaksi tarinaa. Ei ollut vielä siellä, mutta nyt pääsi. Suotakoon se hälle, olihan tuo ihan mukava, vaikken kiinnostunut.

Kertomukseni 2014 Tallinnan matkasta on se, että vaikkei aina sitä ymmärrä, niin kaikella on tarkoitus. Uskon tai tahdon uskoa, että minun kuului lähteä tuolle matkalle.  Jotenkin siinä, vaikka sitä välillä ärsyttikin matkan aikana, niin silti nautin siitä ja pidin loppupelissä mukavana seikkailuna. Se oli ensimmäinen ulkomaan matkani yksin. Olin kyllä käynyt useita vuosia sitten vanhempieni ja siskojeni kanssa Tallinnassa, mutta matka oli ihan erilainen, kun yksin. Vaikka välillä tuntui, että montakin asiaa olisi ollut kiva jakaa kaverin kanssa, niin sain kerrankin elämässäni tehdä päätöksen itse mitä haluan tehdä ja milloin ja mihin aikaan. Sain kuluttaa aikaa ja nähdä paikkoja siinä ajassa kuin itse halusin ja niitä asioita, kuin muutaman päivän aikana pystyi.

Uskon myös, että tämän yksin lähtemisen tarkoitus oli myös kasvattaa suhdetta kaveriini. Emme ehkä ole tällä hetkellä niin läheisiä kuin ennen, uskon, että ajan kanssa meistä tulisi vahvempia ja parempia ystäviä kuin koskaan. Ainakin itse yritän tehdä sen eteen töitä, toivon, että ystäväni ajattelee myös näin. Hän on kuitenkin yksi todella tärkeistä ja rakkaista ystävistäni. Jos häntä ei olisi elämässäni, puuttuisi iso pala elämästäni.

Taas me kohdataan kun päiviä ois mennyt vaan
Elämälle kiitos, jatketaan
siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin
Meikit naamoilta me naurettiin
Yksi sai kaiken mutta liian aikaisin
toiselta vei musta vuosi hiuksetkin
Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa
Tunnen itseni, nyt kokonaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen
yö vie meidät, mä mitään muuttais en
Joskus kun mä lähden voitte värssyn kirjoittaa
Hän pystyi aamuun saakka tanssimaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista
Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Tää on se hetki,
tää on se hetki,
tää on se hetki

 Kaija Koo – Supernaiset Lyrics 

 

 

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s