Stressi, miten sitä voi helpottaa


Stressi voi olla parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa meitä huippusuoritukseen. Väliaikaisena stressi voi parantaa tarkkaavaisuuden lisäksi myös keskittymis- ja suorituskykyä. Toisin sanoen voi olla positiivinen voimavara. Liiallinen paine sotkee elimistömme palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen.  Kun stressaamme Sydän pamppailee, hengitys tihenee ja heikottaa. Tunnemme miten stressitasomme nousevat ja meitä alkaa ahdistaa. Stressitila voi laueta missä ja milloin vain.
 
Itse olen melkoisen kova stressaaja. Varsinkin  silloin, kun paljon asioita on tulossa. Tänä keväänä on kaikenlaista menoa ja tekemistä.  Kouluhommia, projekteja sekä yksityiselämässä on kaikenlaisia juttuja menossa kuten esim. mahdollinen muutto myös itsellä eikä ainoastaan avopiuolisolla.
Ajattelin nyt  koota tähän joitakin asioita, joilla tavoin voi yrittää stressiä helpoittamaan.
Kävelylenkki

 Se  auttaa selvittämään päätä ja tehostaa endorfiinien eritystä, mikä vähentää jo itsessään  stressihormoneja. Eri tutkimusten tuloksissa on saatu selville, että kävely puistossa tai missä tahansa vihreällä alueella saa aivot menemään meditayiiviseen eli syventyneisyyden tilaan. Kävely puistossa auttaa myös keskittymään. Lisätietoa asiasta löydät muun muassa osoitteesta http://www.huffingtonpost.com/2013/03/29/green-space-meditation-brain-walk-park_n_2964199.html?#slide=1126585 <
 (huffingtonpost.com)
Tämä on auttanut minua usein. Liikunta muutenkin auttaa paljon. Kuntonyrkkeily esimerkiksi varsin tehokasta ja kehon likoon laittaminen. Varsinkin luonnossa liikkuminen on todettu alentavan verenpainetta ja lievittävän stressiä.  Täältä voi lukea luonnossa liikkumisesta http://www.yths.fi/filebank/3243-Luonto_pysty.pdf  
Hengittäminen syvään
Hengitysharjoitukset ja syvään hengittäminen voivat auttaa vähentämään jännitystä ja lieventämään stressiä. Lisähappi vilkastuttaa parasympaattista hermostoa, mikä saa sydämen sykkeen hidastumaan ja hengityksen rauhoittumaan. Stressioireena pinnallinen, tiheä hengitys tekee päinvastoin, se kiihdyttää sympaattista hermostoa. (huffingtonpost.com)
Suosittelen tätä. Auttaa ainakin nukahtamaan, jos stressaa ja illalla nukkumaan mennessä ajatukset estävät nukahtamista. Täältä löydät muutamia hyvä harjoituksia.  http://www.refluksi.fi/230 
Musiikin kuunteleminen
 Tutkijoiden mukaan musiikin kuuntelu todella laskee stressihormoni kortisolin tasoja kehossa. Samalla musiikilla on suora vaikutus autonomiseen hermostoon. Tutkimukset ovat löytäneet myös parhaimman temmon, joka laskee stressiä kaikista tehokkaimmin. 60 bpm tahtiin menevät biisit saavat aivojen alfa-aallot menemään samaan tahtiin – ja tuo alfa-aaltojen tahti mielletään yleisesti meditatiiviseksi tilaksi.  (womenshealth.com)
Tämä on niin totta. Itse kuuntelen raskasta heviä, kun stressaa ja ärsyttää. Myös lempimusiikin kuunteleminen auttaa mielialan parantamisesta strressin lievityksestä. Varsinkin mukana laulaminen, vaikkei ääntä olekaan.
Syiden hahmottaminen
Mikä aiheuttaa stressisi? Kattavan listan laatiminen stressimme syistä, ja kirjaaminen siihen pieniäkin asioita. Erottellaan omaksi ryhmäkseen syyt, joihin voidaan vaikuttaa, sekä ne, joihin voi vaikuttaa toisten avulla, esimerkiksi jakamalla tehtäviä. On syytä huomioida myös asiat, joihin ei voi vaikuttaa, kuten äkilliset kriisit tai sairaudet. (mielenterveysseura.fi)
Itse olen alkanut tehdä listaa kaikista koulutehtävistä ja aikatauluista. Alan sitten tehdä tehtäviä ja palauttamaan niitä palautuspäivien mukaan. On kyllä helpottanut stressiä, kun alkaa purkamaan yksi kerrallaan asioita.
 Aikatauluttaminen 
Samalla kun listataan tehtäviä, aikataulutetaan ne. Jos tehtävälle on selkeä ajankohta, tapahtuma-aika tai deadline, lisätään se kalenteriin. Jos ajankohta ei ole selvillä, voi asettaa alustavan aikahaarukan.
Kalenteri auttaa suunnittelemaan miten tekee asiat ja missä vaiheeessa sekä muistuttaa milloin täytyy olla valmista. Suosittelen koulussa käyttämään. Kalenteri on myös opiskelijan ja kiireisen ihmisen hyvä kaveri. Sinne voi suunnitella milloin tekee mitäkin ja tärkeät päivät ylös.

Published by

smilingloopy

Olen 25-vuotias geronomiopiskelija, joka kirjoittaa ajatuksistaan elämän iloista ja suruista sekä kaikesta mikä tuntuu itsestä hyvältä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s