Lähihoitajan työ

Lähihoitaja. Viime aikoina olen kuullut puhuttavan siitä, että kuka vain voi toimia ja sitä työtä vähätellään helposti. Kyllähän se helpompi nyt on ehkä päästä, jos poistetaan psykologiset testit. Kuitenkin silloin kuin itse hain oli useampi hakija koulutukseen. Ensin oli psykologinen testi, sitten ryhmäkeskustelu ja lopulta psykologi haastatteli. Moni jäi rannalle syystä jos toisesta. Minusta yhäkin pitäisi olla psykologinen testi, jotta karsiutuu ne jotka eivät alalle sovellu tai hakeutuvat, koska  siltä saa töitä, muulla ei väliä.

Kuitenkaan kenestä vaan ei ole lähihoitajaksi. Moni tuntuu ajattelevan, että lähihoitajat vaan siellä tietokoneiden ääressä istuu ja juo kahvia. Kyllähän siihen kykenee kuka vain.Sori vain, mutta todellisuus ei ole tämä. Monellakaan ei tunnu olevan käsitystä mitä hoitajat tekevät. Jotkut sanovat iltalehden kommenteissa, että vissii lääkäriä avustavan. Vaikkakin hoitaja yleensä näkee keskimäärin potilaita ja asukkaita enemmän kuin lääkäri. Lääkäri tutkii ja tekee diagnooseja ja määrää lääkkeet. Hoitajat vastaavat hoidosta.

Ajattelin tässä kertoa näkökulmaa lähihoitajan työstä. Siitä miten se periaatteessa toimii vuodeosastolla ja vanhusten parissa työskentelyssä. Ensin kerron yhden esimerkin millainen suunnilleen hoitajan aamuvuoro  on. Kuitenkaan se ei tarkoita sitä, että asiat menisivät aina näin.

Vuodeosastoilla voi olla enemmänkin hoidettavia, kuin palvelutaloissa. Palvelutaloissa samalla osastolla voi olla 12 ihmistä. Hoitajia vuorossa 1-2, riipuu siitä säästetäänko ja käytetään hyppäriä silloin kun on 1 hoitaja osastolla. Ihmisten kunto ja sairaudet voivat vaihdella.  Voi olla ilman apuvälineitä liikkuvia, mutta muisti ei toimi ja voi olla asiakkaita, joiden muu kroppa ei pelaa, mutta pää sitäkin paremmin. Jotkut vaativat enemmän ja jotkut vähemmän apua.

Hoitaja tekee osastolle tullessaan ensin kierroksen, että huoneiden ovet ovat auki ja kaikki hengittelevät eli ovat hengissä. Sitten aletaan herättelemään ihmisiä ja avustetaan vessaan, huolehditaan kaikille puhtaat päivävaatteet päälle, tehdään aamupesut yhdessä. Yleensä aamuisin suihkutellaan 1-2 ihmistä tai sitten on tietty saunapäivä,jolloin useampi pääsee pesulle ja muita suihkutellaan myöhemmin. Mutta yleensä niissä joissa ei ole saunaa, suihkutetaan 1-2 ihmistä, jotkut käyttävät suihkupäiviä, joissakin asiakas saa itse päättää milloin haluaa ja tarvittaessa useamminkin suihkutetaan kuin vain kerran viikossa.Vähimmäis kerta kuitenkin on se yksi per vko. Jos joku ei aamulla halua käydä, voi myös illalla käydä. Mutta tärkeintä, että kaikki ovat puhtaissa aamulla ja hyvä olla, hiukset kammattu yms. Yleensä ennen pesuja mittailaan verenpaineet ja tarvittaessa lämmöt sekä verensokerit ja tarvittaessa pistetään insuliinia.

Kun ihminen on saatu puhtaaksi, hoitaja huolehtii siitä, että hoidettava saa aamupalan, joka yleensä on puuro ( joissakin paikoissa yöhoitaja tekee puurot, joissakin keittiöhenkilökunta ja joissakin taas aamuhoitaja) tai vaihtoehtoisena leipää ja jogurttia esimerkiksi. Jotkut pystyvät syömään  itse, jotkut tarvitsevat syöttämisapua. Hoitaja huolehtii, että kaikki saavat otettua aamulääkkeet. Kun kaikki ovat saaneet syötyä, huolehtii hoitaja astioiden pesusta ja ruokatilan siisteydestä, harvassa paikassa osastolla on joku muu huolehtimassa näistä. Hoitaja myös huolehtii asiakkaiden puhtaat pyykit niiden oikeille paikoille. Osa asiakkaista haluaa huoneeseen lepäämään aamupalan jälkeen ja osa tarvitsee hoitajan apua sinne päästäkseen ja hoitaja auttaa heidät sinne.

Tässä vaiheessa hoitaja saattaa pitää kahvitauon, mutta harvoin sitä saa pidettyä. Yleensä siinä vaiheessa, kun istahdat alas kahvikupin kanssa, soi hälypuhelin ja riennettävä auttamaan vessaan tai jos joku on kaatunut tai katsomaan onko joku saanut sairaskohtauksen. Taikka kello alkaa olemaan sen verran paljon, että alettava laittaa lounaslääkkeitä valmiiksi ja valmistautumaan lounaaseen, hakea lounas osastolle, alettava hakea ihmisiä syömään, jakaa ruokaa ja auttaa tarvittaessa ruokailussa. Ennen ruokailua tarvittaessa verensokerin mittaukset ja ateriainsuliinipistokset. Lääkkeet kaikille. Tämän jälkeen päivälevolle halukkaat autetaan huoneisiinsa ja myös vessaan. Hoidetaan keittö kuntoon ja tiskit.

Sitten päästään hoitamaan kirjauksia ja usein syödään lennosta, jotain. Sitten yleensä iltavuoro tulee ja pidetään rapsa eli raportti siitä miten aamu on mennyt ja onko kenelläkään asiakkaalla mitään erityistä ollut esim. mahakipua tai uutta lääkitystä aloitettu ja ehditään siinä samalla ehkä ensimmäistä kertaa istumaan rauhassa alas ja juoda kupillinen kahvia, jossei hälytin soi.

Tämä tyyppistä on aamu, jossa ei ole ylimääräistä. Kuitenkaan aina kaikki ei mene näin. Yksi pienikin asia voi muuttaa päivän kulun. Täytyy olla valmis reagoimaan äkillisiin tilanteisiin esimerkiksi elvyttämään tarvittaessa. Ja hoitajana voi joutua kokemaan väkivaltaa esimerkiksi voi  asiakkaan pitkälle edenneen muistisairauden vuoksi saada nyrkistä esimerkiksi aamupesuja tehdessä, muistisairas ei välttämättä ymmärrä tilannetta missä on. Silloin on tärkeä toimia tilanteessa oikein, saada ihminen luottamaan ja rauhoittumaan sekä tarvitaan kykyä asettua toisen  asemaan.

Hoitajat myös huolehtivat monessa paikassa lääkkeiden jaosta dosetteihin, jos apteekista tule pusseista, haavojen hoidosta, ihmisten turvallisuudesta niin henkinen kuin fyysinen, virikkeistä, valvoo aihettaako aloitettu lääke ihmiselle haitallisia vaikutuksia, vaippatilauksien, lääketilauksien ja ruokatilauksien tekeminen. Ihmisen voinnin seuranta. Ja paljon muuta.

En sano, että hoitajan työ olisi helpompaa kuin muiden alojen työ, muttei se kyllä helppokaan ole. Se on fyysisesti ja henkisesti raskasta. Käännellään ja autellaan itseäänkin 3x isompia ihmisiä ja kaikissa paikoissa ei huomioida ihmisten työergonomiaa esim. apuvälineitä hommaamalla ja ne täytyy joskus perustella todella hyvin, että niitä saa. Lisäksi pitää myös tiedostaa, että työhön voi liittyä kuolevan kohtaamista esimerkiksi vanhustyössä ja vuodeosastoilla. Ja muistaa se, että monet hoitajat tekevät kaksi ja kolmivuorotyötä. Joka kolmas viikonloppu vapaa, joskus voi joistan tärkeistä hetkistä jäädä paitsi esimerkiksi häät taikka olla vaikka jouluna töissä ja perhe viettää joulua ilman äitiä tai isää tai lastaan, jos ei saa vapaata. Nykyään myös säästetään hoitajien määrässä. Yksi hoitaja saattaa tehdä kahden hoitajan työt, mutta työaika ei lisäänny. Tuplavuorotkaan eivät ole harvinaisuus, ulkopuolisia sijaisia ei saa ottaa, vaan puuttuvia vuoroja  tehdään omalla porukalla. Tiettyyn pisteeseen porukka jaksaa, mutta pian jos näin jatkuu kasvaa sairaslomien määrä ja hoitajia lähtee muihin hommiin.

Työ osaa olla raskasta ja kiireistä, mutta osaa se antaa myös paljon ja on paljon hyviäkin puolia 🙂 Mut ne jotka sanoo, että työ on helppoa, voi tulla itse kokeilemaan ja sanoa sitten onko vai ei 🙂

Kannattaa muistaa miks meillä on esimerkiksi palvelutaloja ja niissä hoitajia. Jotta lasten ei tarvitse miettiä onko äiti muistanut ottaa lääkkeet, onkohan se lähtenyt taas ulos ja löytääkö se kotiin. Jos ei nyt pääse jotenkin karkaamaan palvelutalosta äidin pitäisi olla ainakin yhdessä paikassa. Ja vaikka lehdissä tuodaan paljon huonoa esiin vanhushoidosta, mikä on hyvä, että tuodaan epäkohtia esiin, mutta on hyvä tietää ja muistaa, että on niitä hyviäkin. Ja hoitajat tekevät parhaansa niiden resurssien puitteissa mitä heille on annettu.

 

 

 

Sinä yksin riität

Tein joku aika sitten sivuhuomautuksen: Mitä väliä sillä on mitä teen, jollet sinä välitä siitä.  Viittaan huomautuksella siihen, että välillä tuntuu yrittää tehdä kaiken mahdollisimman hyvin, muttei se riitä.  Pitäisi olla vielä parempi ja enemmänkin. Sitä luo välillä itselleen paineita millainen pitäisi olla ja välillä on epävarmuus siitä, pystynkö minä oikeasti tähän ja merkitseekö tekemiseni kenellekään mitään. Vaatii itseään olemaan mahdollisimman hyvä työntekijä töissä, ystävä itselleen tärkeälle ihmiselle, kumppani rakkaalle ja ihminen joka huolehtii suhteistaan perheeseensä sekä sukulaisiinsa, olla sellainen kuin olettaa toisten haluavan minun olevan. Olettaa, että pitää olla superihminen, vaikka pitäisi riittää sellaisena kuin on. Sen takia millainen joku on, on se syy miksi on valittu/haluttu osaksi toisen elämään.

Saat olla juuri tuollainen
en tahdo valmista, tahdon sinut heikkouksineen
sinä riität minut täyttämään

– Mokoma-

Olisihan sitä hienoa, jos osaisi olla superihminen, joka pystyisi muuntautumaan sellaiseksi ihmiseksi kuin itse haluaisi. Semmoiseksi, joka pystyy saavuttamaan ja tekemään unelmansa todeksi. Osata olla rohkea ja tarttua hetkeen. Kuitenkin todellisuus on se, että harva meistä on superihminen. Ihmisen pitäisi riittää juuri sellaisena kuin on. Jos ihminen ei pysty toista hyväksymään vahvuuksineen  ja heikkouksineen, se on hänen murheensa ja pois häneltä. Jos toinen ei osaa arvostaa toista tai toisen tekoja, tämä ei ole murehtimisen arvoinen. Ei kukaan voi olla täydellinen. Meissä kaikissa on vikoja eikä kaikkea voi eikä pidäkään voida korjata. Mikä muuten tekisi meistä meidät ellemme saisi olla mitä me ollaan?

Kuitenkin pitäisi ymmärtää olla välillä armollinen ja pysähtyä miettimään pitäisikö kaikkeen pystyä ja vaikka voisi luulla, että ulkopuoliset tahot laittavat paineita niskaan, niin kukakohan ne oikeasti laittaa? Kuka määrittelee sen, minkälainen kenenkäkin pitäisi olla?  Ettei vaan ihminen itse. Ihmisen pitäisi osata huomata omat vahvuuteensa sekä hyödyntää niitä. Tulisi osata nauttia jo saamastaan ja osaamisestaan.  Helpommin sanottu, kuin tehty. Olisi myös hyvä arvostaa, mitä muut tekee tai ovat tehneet toisten eteen ja toisten saavutuksia eikä latistaa ja polkea alas kaikkea. Meistä jokainen ansaitsee osakseen arvostusta. Jokainen ansaitsee kultaa.

Tähän rakoon sopii mielestäni Jari Sillanpään SInä ansaitset kultaa. Näin videon ja kuulin biisin tällä viikolla ensimmäistä kertaa ja tykästyin heti. Todella vahvaa tulkintaa Sillanpäältä.

Välillä pitäisi pysähtyä hengittämään rauhassa ja sanoa itselleen: relaa vähän. On tärkeää Järjestää aikaa itselleen ja ajatuksilleen. Voi vaikka lähteä metsään kävelemään ja kuunnella sisäistä ääntään sekä laittaa asiat järjestykseen. Miksi haluaa jotakin ja onko se välttämätöntä? Ja tarvitseeko kaikkea tehdä yksin?

On myös hyvä muistaa, että saa elämässä mokata ja pitääkin mokata sekä puhua niistä muille, jotta niistä pääsee yli. Se kuuluu ihmisen elämään ja auttaa kasvamaan sekä kehittymään ihmisenä. Milloinkaan ei ole ,myöhäistä oppia, kuin vasta sitten kun ollaan haudassa. Mokaaminen on okei, muttei siihen kaada jäädä. Se kannattaa käsitellä ja ottaa opikseen ja jatkaa matkaa. Elämä on liian lyhyt murehtimiseen. Ei kaikkea tarvitse jaksaa tänään, päivä on huominenkin. Joskus on myös hyvä olla ns. sekaisin, jotta löytää taas oikealle tielle.

Muista. Sinä yksin riität.

Näihin kuviin ja tunnelmiin sopii mielestäni Petri Nygård : Tää on niin tätä feat. Toni Wirtanen. En yleensä oikein välitä Nygårdin biiseistä, mutta tämä kyllä kolahti.