1. harjoittelut geronomiopiskelijana

Meillä on ollut nyt menossa ensimmäisiä harjotteluita. Tutustumme ikäihmisten varhaisiin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Ne ovat tarkoitettu suhteellisen hyväkuntoisille, kotona vielä asuville, eivätkä maksa ikäihmisille mitään.

Pari viikkoa sitten pääsin hyvinvointia tukevalle kotikäynnille, joka on tarkoitettu tänä vuonna 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palveluiden piirissä esimerkiksi kotihoidon tukipalveluja. (Tukipalveluja ovat muun muassa kauppapalvelu,kylvetyspalvelu ja ruokapalvelu) Hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä kartoitetaan, minkälainen tilanne on ei palveluiden piirissä olevilla on. Esimerkiksi onko helppo päästä kauppaan tai asioita hoitamaan, tuleeko syötyä päivittäin miten, onko havaittavissa muistissa ongelmia, voiko olla tarpeen asunnonmuutostyöt ja miten ikäihminen harrastaa liikuntaa. Kotikäyntien tarkoitus on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, sillä tuodaan tarvittaesssa tukea varhaisessa vaiheessa.   Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat vapaaehtoisia eli ikäihminen voi päättää haluaako sen. Käynnit ovat kuitenkin ilmaisia. Ensi viikolla pääsen taas käynneille mukaan.

Pari viikkoa sitten pääsin myös palveluohjaajan matkaan. Palveluohjaaja käy ikäihmisen tai huolestuneen omaisen pyynnöstä kotikäynnille ja karttoittaa mikä on tilanne ja mitä palveluja ja tukia ikäihminen voi tarvita. Sitten laaditaan palvelusuunnitelma ja asiakkuus syntyy. Palveluohjaaja ohjaa ikäihmisen oikeiden palvelujen piiriin sekä tarvittaessa huolehtii, että asiakas saa tarvitsemansa tuet. Ikähmisellä voi esimerkiksi olla alkavaa muistiongelma ja omainen huolissaan ikäihmisen ruokailusta. Palveluohjaaja sitten arvioi mitä palveluja ihminen voisi tarvita tuekseen ja ohjaa oikeille ihmisille eteenpäin.

Tämän viikon olen päiväkeskus tyyppisessä paikassa, Ikäasemalla. Paikka on maanantaista perjantaihin 9-14.30 auki. Ikäihminen voi halutessaan mennä sinne lukemaan päivän lehden ja juoda kahvia, sekä olla vuorovaikutuksessa ikäistensä kanssa. Siellä myös järjestetään ohjelmaa, johon voi osallistua, terveydenhoitaja sekä palveluohjaaja ovat myös päivittäin paikalla. Ikäasemalla voi käydä mittauttamssa esimerkiksi verenpaineen. Tänään oli ensimmäinen  päiväni Ikäasemalla ja siellä suunniteltiin tulevia päiviä ja tutustuin mistä palveluohjaaja on vastuussa Ikäasemalla. Ikäasemalla on tarjolla saattajapalvelu, joka koostuu vapaaehtoisista. Jos joku tarvitsisi esimerkiksi lääkäriin saattajaa, palveluohjaaja soittaa vapaaehtoisille, pystyvätkö lähtemään. Tänään pidin tuolijumppaa Ikäasemalla, mikä oli mukavaa, kun ikäihmiset olivat niin ihanan kannustavia ja helposti mukaan lähteviä. Jännitti vain aluksi hieman, kun mikkiin piti puhua ja siellä oli paljon jumppaajia, kuitenkin siitäkin selvittiin. Mukava jälkimaku jäi.

Harjoittelut ovat olleet todella mielenkiintoisia tähän saakka ja on ollut mukava nähdä miten monipuolista työtä geronomi voi tehdä. Vielä, kun löytää sen oman paikkansa sitten joskus tuolta työelämästä valmistuttuaan. Jännityksellä odotetaan mitä tuleman pitää, kuitenkin hienoa tietää, että valmistuttua voi tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Nautin niin paljon ikäihmisten parissa työskentelystä. Se antaa niin paljon, vaikka osaa olla toisinaan rankkaakin. Kuitenkin joka päivä oppii jotain uutta.

Lillumista ja kuulumisia

Lähdettiin avomiehen kanssa käymään extemporereissulla Imatralla ja Imatran kylpylässä lillumassa 🙂

Kylpylän plussat

+ useita altaita

+ monipuolisesti hoitavia suihkuja ja porekohteita

+ esteettömyys huomioitu

+ useampi sauna

+tilava

+ pystyy myös uimaan

+ hoitoaltaissa vesi ei liian korkealla ja altaissa helppo kulkea, ei liikaa virtauksia

+ sopii koko perheen paikaksi

+tunnelmallinen ja erilainen. erottuu muista kylpylöistä

+ Mukava sijainita, nätit maisemat

Kylpylän miinukset

– suihkuista tuli kesken kaiken kylmää vettä

-oli yhteishöyrysauna, muttei kerrottu, ettei ois väliseinää miesten ja naisten välillä

-kaapinavainrannake ei meinannut pysyä kiinni ranteessa ollessaan

Tuli kyllä tarpeeseen se kylpylässä käynti! Olen ollut niin stressaantunut koulujuttujen suhteen, koska on monta tehtävää ja lähekkäin olevia palautuspäiviä. Lisäksi on ollut stressiä mistä kesätöitä ja välillä on ollut tiukkaa rahallisesti, tullut mietittyä miten saa kaikki mitä pitää maksettua ja stessannut ihmissuhteita. Kuitenkin jotenkin tässä selvitty. Oli myös mukavaa viettää laatuaikaa avomiehen kanssa. Yllytti minut jopa laskemaan liukumäestä 😛

Käytiin katsomassa Imatrankoskea, joka oli kylläkin kuiva. Joskus pienenä tuli käytyä Imatralla, kun äidin sisko asuu siellä. Nyt, kun äidin sisko ei ole oikein halunnut olla yhteyksissä äitiini, niin ei ole oikein tullut oltua tekemisissä. Mietinkin eilen, että saattoi olla yli 10 vuotta, kun viimeksi olin käynyt Imatralla. Imatrankosken jälkeen ajettiin Lappeenrannan kautta kotiin.

Kesätyöt ovat nyt ehkä kunnossa. Kävin aikaisemmin täällä uudella asuinpaikkakunnan palvelutalossa työhaastattelussa, mutta jotenkin siitä jäi tunne jälkeenpäin, ettei minua ehkä valita sinne. Haastattelijaa kuitenkin oli vaikea lukea. Päätin sitten soittaa entiselle esimiehelleni ja kysyin, minkälainen tilanne heillä olisi töissä, olisiko tarvetta kesätyöntekijälle. Esimies sanoi, että aika varmasti voi luvata kesätöitä, mutta hänen täytyy varmistaa vielä asia. Nyt odottelen, että hän ottaa yhteyttä minuun ja kertoo, mitenkä asiat ovat. Jos saan vanhastatyöpaikastani töitä, olen onnesta soikea, sillä se oli todella mukava paikka työskennellä ja käytännöntyö olisi mukavaa vaihtelua:) Äitini luota saat tarvittaessa katon päänpäälle. En vielä tiedä miten kanien suhteen tehdään, jääkö ne avomiehen kanssa nykyiselle paikkakunnalle vai tuleeko ne mukaani tai tuleeko avomies ja kanit mukaan. Aika näyttää.

Kyllä varmasti jollakin tavalla niistä koulujutuista selviää 🙂 Tekemällä, jossei muuta 🙂 Vaikka tässä välillä miettii onkohan tämä koulutus minua varten, mutta saa nähdä. Nyt keväällä olisi ensimmäinen  harjoittelu, jospa se antaisi tuntumaa mitä tuleman pitää.

Ensi viikolla olisi tarkoitus mennä Tampereelle käymään ystäväni luona! Odotan ihan hirmuisesti, sillä en ole nähnyt häntä pitkään aikaan ❤ Ensin matkustan Helsinkiin ja sieltä sitten jatkan Tampereelle 🙂 Tulee kyllä bussissa istumista, mutta on se sen arvoistakin. 🙂

Kiva, kun välillä on muutakin elämää, kuin vain koulu. Mieli ja peppu kiittää! Paljon on joutunut koneella olemaan ja tietokoneen näyttöä tuijottamaan koulujuttujen merkeissä.

Ulkomaille ensimmäistä kertaa yksin

10.12.2014 Minun oli tarkoitus lähteä ystäväni kanssa Tallinnaan. Matka oli jo varattu ja maksettu sekä kyydit hoidettu. Kuitenkin ystäväni perui lähtönsä 9.10.2014 eikä kertonut syytä.  Koin sinäpäivänä erinäisiä tunneskaaloja. Pelko,huoli ja vihaa, oikeastaan en tiennyt mitä tuntea ja sitä kesti useamman viikon ajan. Itkin melko paljon enkä oikeinn pystynyt nukkumaan, koska en tiennyt mitä oli tapahtunut, olin huolissani.Ennen kuin kukaan alkaa tuomitsemaan ystävääni, niin olen selvittänyt asian hänen kanssaan enkä ole hänelle vihainen. Olemme yhä ystäviä.

Kesti kyllä hieman aikaa ennen kuin pystyin antamaan anteeksi. En niinkään ollut vihainen enää silloin kun ystäväni ystäväni kertoi syyn siitä, että hän perui matkan, vaan siitä ettei hän kertonut heti syytä. Se tuntui jotenkin tuntui epäluottamukselta minua kohtaan. Olin ajatellut, että voisimme olla avoimia  sekä puhua melkein kaikesta ja luottaa toisiimme. Kuitenkin jälkeenpäin ajateltuani ymmärrän kyllä häntä. Hän tarvitsi aikaa eikä vain ollut vielä valmis.

Vaikka ystäväni perui matkan, lähdin yksin Tallinnaan. Pidin siellä pientä matkapäiväkirjaa ja aion nyt kirjoittaa sen tähän ilman mitään ottamista pois.

10.12.2014

Tänään matkasin Matkapoikien bussilla ensin Helsinkiin ja sieltä jatkan laivaan, joka vei Tallinnaan. Olin yhden yön laivassa ja huomenna herään aamulla Tallinnasta. Perjantaina koittaa matka takaisin Suomeen ja kotiin.

Kaverini piti tulla mukaani, mutta hän perui eilen illalla kähtönsä. Olin kyllä ärsyyntynyt ja harmissani, kun olin niin odottanut reissua hänen kanssaan ja sitten tämä perui matkansa. Vielä niin lyhyellä varoitusajalla. En vieläkään tiedä, mitä oikein pitäisi asiasta ajatella. Kaverini tuntui kyllä olevan pahoillaan, mutta tämä ikävä kyllä kolhaisi kaverisuhteessamme luottamusta toiseen. En kyllä haluaisi menettää kaveruutta, mutta kyllä tämän sulattelu tulee viemään aikansa.

Päätin kuitenkin lähteä yksin matkaan, koska

  1. Matka maksettu jo etukäteen
  2. Miksi minun pitäisi olla lähtemättä, jos kaveri jättää lähtemättä
  3. Monet lähtevät yskin reissuun pidempään matkaan ja isompaan paikkaan. Miksen minäkin voisi lähteä ja pärjätä
  4. Reissu on varmasti erillainen verrattuna siihen, että olisi kaveri mukana, muttei se välttämättä ole kuitenkaan huono juttu
  5. Tämä on ensimmäinen reissu yksin ulkomaille ja voi olla hyvä ”miniseikkailu”
  6. Ehkä tuo korkeampi tuolla pilvien päällä halusi näin käyvän ja kaikella on taas tarkoituksensa
  7. Äitikin kannusti lähtemään

Jännittää pirusti, mutta kai se kuuluu asiaan. Ilma on hieman sateinen ja tuulinen. Merelle on luvattu kovaa tuulta ja laivan keinuvan paljon. Kuullostaa hyvälle.

Tämän reissun jälkeen olen varmasti kokemusta rikkaampi. Sain kuitenkin taas muistutuksen  tämän reissun myötä, ettei tässä maailmassa voi luottaa täysin muihin ihmisiin. Ei niihin, jotka tuntuvat läheisimmiltä. Ainoa johon voi luottaa on ihminen itse, muttei aina siihenkään.

Sain kyllä huomata risteilyn aikana, että me suomalaiset ollaan aika tyhmiä/hupsuja humalassa, mutta bilettää osataan. Risteilyllä esiintyivät Ressu Redford ja Jussi Rainio. Tunnistin kyllä yli 80% biiseistä, sillä lapsuudessani kuuneltiin Ressua 🙂 Tuli kyllä tanssittua!

IMG_0072

Kävin, jossain vaiheessa kannella, koska oli hieman huono olla, sillä laiva keinui aika paljon. Raikas ilma auttoi paljon. Kannella eräs mies alkoi keskustelemaan kanssani. Oli kuulema firman pikkujouluristeilylle lähtenyt. Ihmetteli, kun yksin olin reissussa ja tarjosi, että voisin hänen ja hänen pöytäseurueeseensa liittyä. En kuitenkaan lähtenyt, ajatuksissani oli jo nukkumaan meneminen.

Ennen hyttiini menoa saattelin erään n. 50 vuotiaan naisensa hyttiinsä. Hän oli kontillaan portaiden keskikohdalla, Mietin hetken autanko vai enkö. Olihan nainen itse aiheuttanut tilansa juomalla. Ehkei moni olisi auttanut, mutta minä päätin kuitenkin auttaa, mutten mennyt naisen hyttiin sisään, vaikka tämä kehoitti.  Ei sentää parane mennä vieraiden hyttiin, kun ei tiedä minkälainen tyyppi kyseessä.  Lähdinpä sitten omaan hyttiin nukkumaan, jotta jaksaisin olla aamulla Tallinnassa.

11.12.2014

Kun tänään pääsin laivasta maihin lähdin etsimään hotelliani. Siinä meni  jokunen tovi ennen kuin löysin sen. Kuitenkin lopulta löysin. Jätin matkalaukkuni ja ylimääräiset tavarani  hotellille ja lähdin kohti kahvila Nopia aamupalalle. Äidin lainaamassa lehtijutussa oli maininta, että sieltä saa edullisesti aamupalaa ja erillaiseen makuun. Otin itselleni Cafe Latten ja pannukakun. Pannukakku oli hyvä, vaikka ei ollut kauhean makea.  Se oli jogurtiin tehtyä ja viinimarjahillo täydensi hyvin makuja. Kahvilan lisäksi se oli pieni puoti.

IMG_0075IMG_0076IMG_0077IMG_0078

Aamupalan suuntasin kohti  taidemuseo Kumua, koska se sijaitsi melko lähellä kahvila Nopia. Matkalla taidemuseoon ohitin Kadriaru parkin, joka oli oikein tyylikäs puineen ja nurmikkoineen. Matkan varrella oli myös Kadriorgin taidemuseo ja Mikkelin museo.Komeita ja koristeellisia rakennuksia. Kumu taidemuseossa oli esillä virolaista taidetta eri vuosien ja vuosisatojen ajalta. Lisäksi  siellä oli näyttävä näyttely 20-30-luvun vaatteista. Olivat koreita!  Taidemuseon tekstuurista pidin kovasti. Puuta hyödynnetty. Rakennuksen on kuulema suunnitellut suomalainen. Todella hieno paikka.  Avara ja valoisa. Jos olisi ollut enemmän aikaa, olisin käynyt muissakin museoissa.

IMG_0080

Sielua hivelevän  näyttelyn jälkeen  siirryin rivakkaan D-terminaalille ja sieltä matkustin ilmaisella bussilla ostoskeskukseen Rocca ala Mare. Siellä vierähti pari tuntia kierrellessä ja ihastellen. New york kaupasta ostin alusvaatteita ja yhden paida. Sitten tulikin kiirus viimeiseen ilmaiseen bussiin D-terminaaliin takaisin.

Päästyäni takaisin D-terminaaliin jalkani alkoivat huutaa Hoosiannaa. Päätin ottaa taksin ja suunnata vanhaan kaupunkiin  joulutorille, jotta jalat saisivat levätä hetken ja kun joulutori oli vain klo 19 saakka. En tiennyt kuinka kauan olisi kestänyt kävellä sinne ja halusin kuitenkin käydä katselemassa siellä. Siitä syystä taksi oli hyvä ratkaisu. Joulutorilta ja sen kuppeelta löysin  hyvin tuliaisia sekä  sain maistaa jouluglögiä, joka oli mustikasta tehtyä. Hyvältä maistui.

Joulutorin kiertelyn jälkeen huomasin olevani melkoisen nälkäinen. Päätinpä suunnata ravintolaan syömään, vaikkei päälläni ollut kummoisetkaan vaatteet.  Valitsemassani ravintolassa olikin teemailta. Nimittäin tangoilta. Siellä tanssivat tangoa ne, jotka harrastivat ja olivat kiinnostuneita. Sain kuitenkin luvan jäädä niine vaatteineni syömään ja oli ihan ok, että vain katselin.

Onneksi minun ei tarvinnut tanssia, kun osasin vain miesten askeleet lukion  vanhojen ajalta ja nekin muistin vain  enää hämärästi. Oli se kyllä hienoa katseltavaa. Kaikki tanssijat osasivat kyllä tangot.  Uskomatonta, että joku  pystyy tanssimaan piikkikorkoiset kengät jaloissaan! On tuo tango aika aistillikasta. Musiikki, jonka tahtiin tanssivat oli hyvää ruokamusiikkia.

Tilasin itselleni naudanlihapihvin kukkakaalisoseen kera ja jälkiruuaksi Cremen  ja bruleetä.Annokseni tulemisessa pöytään meni aikaa, muttei se haitannut, kun oli hyvää musiikkia ja kivaa katseltavaa.  Lisäksi ajattelin, että olen nyt lomalla eikä ole kiirettä minnekkään. Kokki kuitenkin lähetti minulle alkupalasta hyvitykseksi.  Pöytääni ilmestyi ensin pieni annos kaiketi katkaraputartaria ja herneenversoja sekä kastiketta. Sitten tarjoilija toi vielä pari tuoretta ja lämmintä kinkkusämpylää voinapin kera. Kyllä kelpasi odottaa pääruokaa. Se naudanlihapihvi oli mehevin pihvi ikinä! Annoksessa maut sopivat täydellisesti  yhteen ja tunsin suussani kuinka maut ikään kuin räjähtelivät suussa! Myös Cremen brulee oli todella hyvää ja suussa sulavaa! En ole ennen syönyt yhtä hyvää. Ruokajuomanani oli viiniä. Ruoka ja tunnelma siis oikein hyvä.

Päätin sitten lähteä viemään ostamani tavarat hotellille. Eksyin hieman matkalla. Lähdin väärään suuntaan kävelemään vanhasta kaupungista enkä löytänyt itseäni kartalle kuin vasta seuraavalla bussipysäkillä.  Onneksi niissä on kartta ja lukee ”olet tässä”. Huomasin olevani aivan väärällä kohtaa Tallinnaa. Läheltä löytyi taksi ja päätin taas päästää itseni helpommalla ja mennä hotellille taksilla. Sillä siitäkin päästiin ja ajatella, että kuski otti vain kolme euroa matkasta! Meilläpäin ei edes pääse linja-autolla sillä hinnalla. Kuitenkaan taksikuskini ei ollut ihan penaalin terävin kynä, mutta perille päästiin kuitenkin.

Hotellilla vaihdoin hieman vaatetta ja lähdin tällä kertaa jalkaisin vanhaan kaupunkiin Chicago 1933 baariin. Siellä piti olla popahtavaa musiikkia, mutta mielestäni se oli enemmänkin jazzia, muttei se haitannut. Sain huomata, ettei ainakaan siinä paikassa juomat olleet sen alhaisemmat kuin Suomessa. Päätin kuitenkin loman kunniaksi tilata yhden drinkin. Muutama mies siinä yritti pokata, mutta ongelmaksi osottautui se, ettei minua kiinnostanut eikä meillä ollut yhteistä kieltä. Lähdin sitten takaisin omaan hotelliin. Yritin hetken katsoa telkkaria, mutta Greyn anatomian seuraaminen oli haasteellista, kun tekstitys viroksi ja selostus kuullosti ainakin venäjältä. Päätin jättää sen homman siihen ja aloin nukkumaan.

12.12.2014

Tänään kävin puoli seitsemän suihkussa ja puin päälle. Seitsemältä sitten menin aamupalalle. Aamupala oli ihan hyvä, muttei niin runsas ja laaja kuin Suomessa. Kahta leipää tarjolla, salaattia, nakkeja, jogurttia,leivänpäällisiä, mysliä sekä muroja ja kahvia. Kuitenkin se kelpasi.

Laitoin aamupalan jälkeen vähäiset levällään olleet tavarat kasaan.  Lähdin sitten vielä käymään pienessä ostoskeskuksessa, jossa oli vaate-ja kenkäkauppojen lisäksi Suomen Cittarin tyylinen Rimi. Rimissä vain tuoreleipäosasto on suurempi ja alkoholivalikoima laajempi. Ostin Rimistä vielä vähän tuliaisia ja ostarin kaupoista kahdet kengät.

Kävin sitten hotellista hakemassa tavarani ja luovutin huoneeni pois.  Sitten tarkoitus oli pikkuhiljaa valua kohti D-terminaalia. Kävin matkalla kahvilassa, jossa  oli laaja kahvileipävalikoima ja hyvä valikoima erikoiskahveja. Hinnat olivat edulliset! Sillä rahalla millä olin laten ja kahvipullan ei olisi Suomesta saanut edes lattea! Latteni maksoi 2,50 euroa ja kahvileipä 0,60 euroa.

Seuraava määränpääni oli posti, jotta saisin postikortteihin merkit ja postiin. Matkan varrella oli alkoholimyymälä ja päätin käydä siinä pyörähtämässä.  Siellä Breezerit maksoivat vain 1,25 euroa, kun laivalla maksoi 3,00 euroa ja rommipullokin oli edullisempi kuin laivalla.  Päätin ottaa muutaman Breezerin matkaan ja rommipullon sekä yhden shamppanjapullon. Shamppanjan ajattelin säästää vaikka uutta vuotta odottelemaan. Alkoholimyymälän jälkeen lähdin postiin. Alkoi pikkuhiljaa tulla kiire laivalle. Postissa oli pitkä jono, mutta eteni onneksi nopeasti ja ehdin siitä vielä ajoissa D-terminaaliin, vaikka ripeästi tultiin.

Kirjoittelen tätä juttua laivan parfyymiosaston ikkunan ääressä. Ihmisiä kulkee kokoajan ohi ja monet katselevat mitä ihmettä teen.  Yksi nuori mies kiinnoistui jopa kysymään mitä kirjoitan ja saako lukea. Sanoi vielä, että jos olisin lähtenyt hänen mukaansa olisin saannut lisää jännää juttua kirjoitettaavaksi. Kieltäydyin kohteliaasti ja ajtkoin kirjoittelua. En viitsinyt lähteä, kun kotona odottaa oma rakas eikä muut miehet kiinnosta. Kävi tuo mies toisenkin kerran kysymässä miten olen kirjoittamisessa edistynyt ja oli utelias sen suhteen pääsikö edes pieneksi osaksi tarinaa. Ei ollut vielä siellä, mutta nyt pääsi. Suotakoon se hälle, olihan tuo ihan mukava, vaikken kiinnostunut.

Kertomukseni 2014 Tallinnan matkasta on se, että vaikkei aina sitä ymmärrä, niin kaikella on tarkoitus. Uskon tai tahdon uskoa, että minun kuului lähteä tuolle matkalle.  Jotenkin siinä, vaikka sitä välillä ärsyttikin matkan aikana, niin silti nautin siitä ja pidin loppupelissä mukavana seikkailuna. Se oli ensimmäinen ulkomaan matkani yksin. Olin kyllä käynyt useita vuosia sitten vanhempieni ja siskojeni kanssa Tallinnassa, mutta matka oli ihan erilainen, kun yksin. Vaikka välillä tuntui, että montakin asiaa olisi ollut kiva jakaa kaverin kanssa, niin sain kerrankin elämässäni tehdä päätöksen itse mitä haluan tehdä ja milloin ja mihin aikaan. Sain kuluttaa aikaa ja nähdä paikkoja siinä ajassa kuin itse halusin ja niitä asioita, kuin muutaman päivän aikana pystyi.

Uskon myös, että tämän yksin lähtemisen tarkoitus oli myös kasvattaa suhdetta kaveriini. Emme ehkä ole tällä hetkellä niin läheisiä kuin ennen, uskon, että ajan kanssa meistä tulisi vahvempia ja parempia ystäviä kuin koskaan. Ainakin itse yritän tehdä sen eteen töitä, toivon, että ystäväni ajattelee myös näin. Hän on kuitenkin yksi todella tärkeistä ja rakkaista ystävistäni. Jos häntä ei olisi elämässäni, puuttuisi iso pala elämästäni.

Taas me kohdataan kun päiviä ois mennyt vaan
Elämälle kiitos, jatketaan
siitä mihin jäätiin viimeksi kun tavattiin
Meikit naamoilta me naurettiin
Yksi sai kaiken mutta liian aikaisin
toiselta vei musta vuosi hiuksetkin
Minä uskalsin kylmään veteen sukeltaa
Tunnen itseni, nyt kokonaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Yli pyykkivuorten, läpi lasikattojen
yö vie meidät, mä mitään muuttais en
Joskus kun mä lähden voitte värssyn kirjoittaa
Hän pystyi aamuun saakka tanssimaan

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista
Tää on se hetki, ei multa mitään vaadita
Vaan meidän retki, neljä samankaltaista

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Korkkarit kattoon, tää ilta on meille
Mun sielunsiskoille, supernaisille
Laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa
Ja auringonnousuun on ikuisuus aikaa

Tää on se hetki,
tää on se hetki,
tää on se hetki

 Kaija Koo – Supernaiset Lyrics