1. harjoittelut geronomiopiskelijana

Meillä on ollut nyt menossa ensimmäisiä harjotteluita. Tutustumme ikäihmisten varhaisiin ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Ne ovat tarkoitettu suhteellisen hyväkuntoisille, kotona vielä asuville, eivätkä maksa ikäihmisille mitään.

Pari viikkoa sitten pääsin hyvinvointia tukevalle kotikäynnille, joka on tarkoitettu tänä vuonna 75 vuotta täyttäville, jotka eivät ole palveluiden piirissä esimerkiksi kotihoidon tukipalveluja. (Tukipalveluja ovat muun muassa kauppapalvelu,kylvetyspalvelu ja ruokapalvelu) Hyvinvointia tukevilla kotikäynneillä kartoitetaan, minkälainen tilanne on ei palveluiden piirissä olevilla on. Esimerkiksi onko helppo päästä kauppaan tai asioita hoitamaan, tuleeko syötyä päivittäin miten, onko havaittavissa muistissa ongelmia, voiko olla tarpeen asunnonmuutostyöt ja miten ikäihminen harrastaa liikuntaa. Kotikäyntien tarkoitus on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään, sillä tuodaan tarvittaesssa tukea varhaisessa vaiheessa.   Hyvinvointia tukevat kotikäynnit ovat vapaaehtoisia eli ikäihminen voi päättää haluaako sen. Käynnit ovat kuitenkin ilmaisia. Ensi viikolla pääsen taas käynneille mukaan.

Pari viikkoa sitten pääsin myös palveluohjaajan matkaan. Palveluohjaaja käy ikäihmisen tai huolestuneen omaisen pyynnöstä kotikäynnille ja karttoittaa mikä on tilanne ja mitä palveluja ja tukia ikäihminen voi tarvita. Sitten laaditaan palvelusuunnitelma ja asiakkuus syntyy. Palveluohjaaja ohjaa ikäihmisen oikeiden palvelujen piiriin sekä tarvittaessa huolehtii, että asiakas saa tarvitsemansa tuet. Ikähmisellä voi esimerkiksi olla alkavaa muistiongelma ja omainen huolissaan ikäihmisen ruokailusta. Palveluohjaaja sitten arvioi mitä palveluja ihminen voisi tarvita tuekseen ja ohjaa oikeille ihmisille eteenpäin.

Tämän viikon olen päiväkeskus tyyppisessä paikassa, Ikäasemalla. Paikka on maanantaista perjantaihin 9-14.30 auki. Ikäihminen voi halutessaan mennä sinne lukemaan päivän lehden ja juoda kahvia, sekä olla vuorovaikutuksessa ikäistensä kanssa. Siellä myös järjestetään ohjelmaa, johon voi osallistua, terveydenhoitaja sekä palveluohjaaja ovat myös päivittäin paikalla. Ikäasemalla voi käydä mittauttamssa esimerkiksi verenpaineen. Tänään oli ensimmäinen  päiväni Ikäasemalla ja siellä suunniteltiin tulevia päiviä ja tutustuin mistä palveluohjaaja on vastuussa Ikäasemalla. Ikäasemalla on tarjolla saattajapalvelu, joka koostuu vapaaehtoisista. Jos joku tarvitsisi esimerkiksi lääkäriin saattajaa, palveluohjaaja soittaa vapaaehtoisille, pystyvätkö lähtemään. Tänään pidin tuolijumppaa Ikäasemalla, mikä oli mukavaa, kun ikäihmiset olivat niin ihanan kannustavia ja helposti mukaan lähteviä. Jännitti vain aluksi hieman, kun mikkiin piti puhua ja siellä oli paljon jumppaajia, kuitenkin siitäkin selvittiin. Mukava jälkimaku jäi.

Harjoittelut ovat olleet todella mielenkiintoisia tähän saakka ja on ollut mukava nähdä miten monipuolista työtä geronomi voi tehdä. Vielä, kun löytää sen oman paikkansa sitten joskus tuolta työelämästä valmistuttuaan. Jännityksellä odotetaan mitä tuleman pitää, kuitenkin hienoa tietää, että valmistuttua voi tehdä työtä, jolla on tarkoitus. Nautin niin paljon ikäihmisten parissa työskentelystä. Se antaa niin paljon, vaikka osaa olla toisinaan rankkaakin. Kuitenkin joka päivä oppii jotain uutta.

Aktiivisemmin blogiin uutta sisältöä

Olen pitkään ollut harmissani, kun ei ole ehtinyt kirjoittamaan tänne. Arki painaa välillä vaan niin vimmatusti päälle ja myönnän sen ettei aina ole kyllä ideoita mistä kirjoittaisi. Tai sinä hetkenä kun on syntynyt idea mistä kirjoittaa, ei satukaan olemaan tietokoneen äärellä  Ja minä kun satun olemaan sellainen, jos saan juttuidean se täytyy kirjoittaa heti ylös tai muuten se unohtuu. Silloin kun unohtuu jää harmittamaan kun hyvä juttu unohtuu.

Eilen kuitenkin löysin ilokseni kännykästäni Play-kaupasta ilmaisen wordpress-sovelluksen. Nyt voin kirjoittaa tänne silloinkin, kun en ole tietokoneen äärellä ja ihan missä vain. Milloin vain haluan. Sovelluksessa on sekin kätevyys, että kykenen lisämään kännykällä ottamia kuvia juttuihin. 
Olen kyllä nyt innosta pinkeä ja nyt kun koulukin alkaa olemaan lopuillaan ehdin toivon mukaan paremmin kirjoittamaankin. Varsinkin kun on reilu puolitoista kuukautta aikaa ennen kuin kesätyöt alkavat. Ennen sitä tapahtuu kuitenkkn muutto kotoa. Outo fiilis, mutta kuitenkin jännityksellä odottava ja kumminkin ei ole vielä sisäistänyt, että se tulee oikeasti tapahtumaan.

Tämä kirjoittaminen on kyllä minulle niin tärkeä asia. Sillä on välillä ihanan puhdistava vaikutus ja voi tuoda ajatuksiaan julki, tietenkin yrittäen välttää muiden loukkaamista. Kuitenkin pyrin olemaan rehellinen ja aito ja uskaltaa 🙂

Autokoulu

Aloitin autokoulun 4.10.2012 teoriatunneilla käymisen. Ensimmäinen teoriatunti aloitettiin kahvin juonnilla ja tärkeiden papereiden täyttämisellä.  Sen jälkeen aloimme käsitellä sitä osaa teoriaa kuljettajaopetuksesta eli mitä ajaminen on, kuljettajaopetuksen rakenne, tietopuolinen opetus, ajo-opetus ja kuljettajatutkinto. Siirryimme kuljettajaopetuksesta liikennejärjestelmään eli liikenteen merkitykseen ja liikenteen haittoihin. Muilla teoriatunneilla teemoina on ollut liikenneympäristö ja liikenteen ohjaus, auto ja sen käsittely, ajaminen maantiellä ja ohittaminen.

Olen siis nyt käynyt kolme kertaa teoriatunneilla. Tunnit ovat olleet keskiviikkoisin. Viime viikolla en päässyt teoriatunneille syysloman vuoksi ja tänä keskiviikkona en päässyt, koska olin iltavuorossa. Ensi viikolla olisi toivoa ehtiä taas niillä istumaan.  Teoriatunneilla ei ole hullumpaa istua vaikkakin rankkoina työssäoppimispäivien jälkeen on ollut hieman vaikea pysyä hereillä niillä. Kuudelta kun pitää viimeistään herätä, jotta ehtii ajoissa töihin seitsemäksi. Aamuvuoro kestävät yleensä siitä seitsemästä kolmeen iltapäivällä. Onneksi autokoulussa saa kahvia juoda, se on hyvä ensiapu väsymykseen ja onneksi tunnilla käsitellyt asiat voi lukea kirjasta tai autokoulun nettisivuilta. No panic siis.

Voi olla, että mietitte miksi ihmeessä vasta nyt menin autokouluun. Syynähän on se, että ihminen osaa keksiä syitä olla tekemättä ja sitä lykkää helposti eteenpäin. No minulle ei mielestäni ollut aikaisemmin mukamas aikaa ja sitten tuli venytettyä asiaa eikä autokoulu oikein kiinnostanut minua. Nyt kuitenkin sain itseäni niskasta kiinni ja aloitettua. Onhan se hyvä olla olemassa se ajokortti, töitä hakiessa etu muutenkin, jos tulee tilanne, että tarvitsisi ajaa, niin pystyy sitten ajamaan tai jos valmistuttua lähihoitajaksi tulee tarve autolle. Sitä kuitenkin yrittää lykätä sitä auton hankintaa niin kauan kuin se on mahdollista. Auton ylläpitäminen aika on nykypäivänä kallista.

Ensimmäinen ajotunti oli 22.10.2012. Jännitin sitä ihan hirveästi. Pelkäsin, että ajan jonkun päälle tai kolhin jotain. En kuitenkaan onnistunut hajottamaan mitään, en kolhimaan enkä muutenkaan vahingoittamaan ketään/mitään. Vuhuu hyvä minä.  Tunti kesti 50 minuuttia ja tutustuimme silloin mitä eri ominaisuuksia autolla on, polkimet, pelien ja penkin säätäminen sopivaksi yms. Opettelin tuntumaa sekä autoon että ohjaamiseen ja pääsin ajamaan liikenteessäkin. Vaihteiden vaihtamisessa oli ongelmaa ja jarruttaminen oli töksähtelevää. Mäkilähdön onnistuin kuitenkin tekemään ihan hyvin.

Toinen ajotunti oli tänään 25.10.2012 ja meni paljon paremmin kuin ensimmäinen tunti. Asioita oli tuoreessa muistissa ja jännitin vähemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Jarrutus sujui paljon pehmeämmin, käännökset jouhevammin sekä vaihteiden vaihto alkoi sujua. Peruuttamisesta parkkiruutuunkin selvisin hyvin. Opettajakin sanoi, että voin kuulemma olla tyytyväinen itseeni. Jäi hyvä fiilis ajotunnista, ei ainoastaan sen opettajan palautteen takia vaikka kiva sekin oli, mutta oli myös kiva huomata, että asiat alkoi sujua.