Kiitollisena ja nöyränä elämää kohtaan

Iltavuoron jälkeen teekuppi kädessä istuessa tulee mietittyä asioita. Koska työnpuitteissa tulee nähtyä kaikenlaista sitä herää kiitollisuutta ja nöyryyttä niiden asioiden tiimoilta mitkä ovat ovat tai ovat olleet elämäsäni hyvin.

Olen kiitollinen muun muassa näistä asioista:

– Perheestäni. Minulla on ihanat siskot, joiden kanssa on hyvät välit sisaruksieni välillä vaikkemme näe toisiamme usein. Vanhempani ovat olleet kannustaneet ja tukeneet eri elämän vaiheissa, sanoneet, että aina voi tulla kotiin, jos siltä tuntuu sekä antaneet rakkautta sekä ovat antaneet hyvän kasvatuksen. Aina lapsuudenkotona asuessani elämä  ei aina ollut heidän kanssa helppoa, mutta he antoivat minulle rakastavan ja hyvän lapsuuden sekä kestäneet nuoruuteni myrskyt. (Osasin teininä olla kauhea 🙂 ) He ovat kaikki minulle erittäin rakkaita ja tärkeitä.

– Tulen toimeen lankomiesteni kanssa ja he kohtelevat sisaruksiani hyvin. Sellaisten miesten käsiin pystyn luottamaan sisareni. Hyviä miehiä kumpainen. Ei parempia voisi ollakaan.

– Avomiehestäni. Olemme olleet yhdessä muutaman kuukauden yli 3 vuotta. En voisi olla onnellisempi kenenkään toisen kanssa. Janin kanssa on ollut jotenkin alusta asti helppo ja turvallinen olla. Parasta mitä on esimerkiksi kun rankan työpäivän jälkeen pääsee kotiin ja pääsee oman kullan kainaloon. Heti tulee parempinolo jos vaikka on ollut huono päivä tai tuntee itsensä alakuloiseksi. Ja minusta on hienoa, kun voin luottaa häneen 100% ja hän jaksaa tukea minua, kun sitä tarvitsen ja pitää huolta minusta.

– Ystävät. Niistä hyvistä ystävistä olen kiitollinen, jotka ovat pysyneet mukanani ylä-ja alamäissä sekä niistä, jotka ovat matkan aikana tulleet mukaan. On hienoa, että on rinnalla ihmisiä silloinkin kun on vaikeaa.

– Hyvä koti ja onnellinen lapsuus

– Olen pysynyt suhteellisen terveenä ja paikat pysyneet kunnossa, vaikka työni osaa olla toisinaan fyysisesti raskasta ja kaikenlaisiaa asiakkaita tullut lyhyen työurani aikana vastaan.

– Hyvä työpaikka ja mukavat työkaverit. Tänä päivänä ei ole helppoa saada töitä, sitä on kiitollinen, että itsellä on. Työ on välillä raskasta, mutta hyvät työkaverit auttavat jaksamaan ja tsemppaavat. Mukava sellaisten kanssa on tehdä töitä.

-Olen saanut tutustua isovanhempiini ja voinut olla tekemisissä heidän kanssa. Kaikilla siihen ei ole mahdollisuutta. Olen ollut heidän kanssaan enemmän tekemisissä kuin muiden sukulaisieni kanssa ja minulla on ollut isovanhempieni kanssa hyvä suhde. Aivan ihania ja rakkaita ❤

Siinä muutamia syitä olla kiitollinen 🙂

Olen myös oppinut, ettei pidä pitää mitään itsestään selvyytenä, ei terveyttä eikä hyviä ihmissuhteita. Niiden eteen täytyy tehdä töitäkin. Ja myös sen olen oppinut, että kannattaa elää nyt eikä huomenna. Huomenna se voi olla myöhäistä tai sitä ei pysty enää tekemään.  🙂

Uutta vuotta ja inssiä :)

Vuosi on vaihtunut vuoteen 2013. Kuinkahan pitkään kirjoitan vielä vahingossa 2012 vuodeksi vai oppisinkohan uuden vuosiluvun nopeasti? Saa nähdä.

Vuosi on alkanut hyvin. Sain aloittaa sen minulle tärkeiden ihmisten kanssa, poikakaverin ja omien vanhempieni kanssa. Oli kiva, kun uutta vuotta tuli vietettyä eri tavalla kuin viime vuosina, mutta kuitenkin tietyllä tavalla se tuntui hassulta. Lukiovuosista viime uuteen vuoteen oli tullut vietettyä uutta vuotta kavereiden kanssa, joten ei kai se ihme, että hieman hassulta sattuu tuntemaan. Oli kumminkin kiva tänä uutena vuotena viettää aikaa poikakaverin kanssa, ihastella raketteja ja katsoa kotona Sherlock Holmesia vanhempien kanssa.

Tänään 2.1.2013 klo 14.30 alkoi inssi.

Yöllä näin unia siitä kuinka en koskaan päässyt inssiin enkä sitä ennen 13.30 olleeseen lisäajotunnille.  Matkustin junalla aina onnistuneesti jonnekin muualle kuin opiskelupaikkakunnalleni, jossa inssi oli tarkoitus suorittaa. Ensimmäisellä matkustuskerralla päädyin Tampereelle ja unessani olin heräävinäni siihen, että se oli unta ja vielä ehtiväni inssiin. Toisella matkustuskerralla löysin itseni Joensuusta, heräsin sinne saavuttuani oikeasti ja huokasin helpotuksesta, että se oli vain unta.(herätyskello herätti)

Heräsin siinä 9 aikoihin. Lojuin sängyssäni noin vartin ja nousin ylös aamupalalle. Teetä, leipää ja maustamatonta jogurttia hillon kanssa. Mieleni teki kyllä kahvia, mutta ajattelin, että tee pitäisi mielen sopivan rentona. Kävin sitten aamupalan jälkeen pesemään tukkani. Puin päälleni ja muita aamutoimia siinä tein. Sitten äiti lähti viemään minua autolla bussille, joka vei minut opiskelupaikkakunnalle.

Kotona olin ollut vielä melko rauhallinen ja automatkalla bussille, mutta noustuani bussiin minua alkoi jännittää. Vatsanikin alkoi tapansa mukaan reagoida stressiin, eli alkoi kerätä perhosia vatsaani. Lisäksi mielessäni pyöri kaikennäköisiä asioita. Yritin mielessäni kerrata niitä asioita, joita ajaessani pitää muistaa ottaa huomioon.

Lähestyessämme opiskelupaikkakunnan matkahuoltoa bussilla, bussin toisella puolella käytävää istuva matkustaja alkoi yskiä kovin. Saavuttuamme perille menin ulos bussista ja perässäni tuli tämä yskinyt matkustaja. Juuri, kun ehdin pois hänen altaan, hän tulee kohtaan jossa hetki sitten olin seissyt. Hän purjosi siihen kohtaan maahan. Nättiä? Ikäväähän se oli, että hän voi pahoin, mutta jotenkin olin onnellinen, etten se ollut minä, joka purjosi jännitystä pois. Ja onneksi ehdin pois alta. Toivottavasti matkustajalla on jo parempi olla.

Bussini oli saapunut hyvissä ajoin opiskelupaikkakunnalle ja minulla oli hyvin aikaa. Päätin vielä käydä kahvilassa teellä ja yritin saada ajatukseni rentoutumaan. Teen juotuani lähdin autokoululle odottamaan lisäajotunnin alkua. Minulla oli autokoulu ajo-opas vai mikä onkaan ja siitä kertailin asioita, kuten väistämisvelvollisuudet ja erilaisia kylttejä sekä taskuparkkeerauksen.

Sitten alkoi lisäajotunti aikanaan ja se meni hyvin ja osasin olla rennompi kuin aikaisemmilla ajotunneilla. Sain myös paljon hyvää ja rakentavaa palautetta opettajalta vielä viimeisillä metreillä Stressaus inssistä hetkellisesti taukosi siinä. Kun, sitten pysäköin auton katsastuskonttorille, jännitys tuli takaisin.

Ensin katsastusmies kertoi inssinsuorittamisesta sekä haittaako keskusteleminen. Lähdimme sitten ajelemaan ajonopettaja takapenkillä ajelemaan. Kävimme eräällä huoltoasemalla peruuttelemassa parkkiruutuihin ja katsastusmies kertoi minne pitäisi ajaa seuraavaksi. Itse sain valita reitin huoltoasemalle ja paikkoihin, joihin mies pyysi ajamaan.

 

Ajo päättyi sitten takaisin katsastusasemalle, josta oli lähetty. Kun palautteen antamaan alkoi, olin ihan varma, että katsastusmies sanoo, että ajo on hylätty. Sitten hän kysyikin haittaako, jos hän kirjoittaa minulle ajokortin. Olin äimänä. Olin päässyt läpi. Hetki kesti, kun tajusin sen olevan totta. Oikeastaan se alkoi mennä aivoihin vasta siinä vaiheessa, kun palasimme ajonopettajan kanssa autokoululle allekirjoittamaan papereita ja sain lahjaksi autokoululta parkkikiekon. Sitten, kun astuin autokoulun ovesta ulos, tunne oli aivan uskomaton. Olin saanut kaikki kokeet kerralla kertaa läpi, toisin kuin olin epäillyt.

Toivoin tietenkin pääseväni kokeet kerralla läpi, mutta monia tärkeitä kokeita on elämän aikana täytynyt uusia toiseen kertaan. Autokoulun teoriakoetta ei tarvitse uusia eikä ajokoetta. Uskomatonta. Tunne on vieläkin uskomaton. Niin uskomaton, että se saa melkein kyyneliin, mutta en aio niitä tänään vuodattaa.  Tänään minä hymyilen. On syytä hymyillä 🙂

Hyvää uutta vuotta 2013 kaikille 🙂

Pink on PoP

Koulusta taikka töistä tultua on toisinaan mukava vaihtaa vaatteet rennompaan ja ottaa lämmintä juomista, kuunnella hyvää musiikkia ja kenties polttaa kynttilöitä, jos on mahdollista. Kahvi on paras lämminjuoma mutta kyllä tee, kaakao tai glögikin menee 🙂 Joskus on mukava vaan istahtaa keittiön pöydän ääreen nauttimaan siitä lämpimästä juomasta ja haaveilla kaikenlaista samalla kun katsoo ulos.

Kun näin nämä housut olin tuli sellainen tunne, että pakko saada nuo :> sopivat juuri siihen rentoon pukeutumiseen mitä kotona kaipaa 🙂 ja lämpimät ovat :>  Ulkoa kun tulee pakkassäästä sisälle on mukava laittaa nämä housut ja villasukat jalkaan 🙂 Kuviointi ja värikin on kiva 🙂

Pinkkii :>
Pinkkii :>

En ole aikaisemmin ostellut paljoakaan pinkkejä vaatteita, mutta nyt jotenkin on tullut kaiketi selainen kausi, että pinkki on kiva väri 🙂 Ostin loppu kesästä pinkin jakun.

Pinkki jakku
Lisää pinkkiä 🙂

Ostin syksyn alussa pinkin t-paidankin 🙂 ei ole valitettavasti siitä kuvaa. Lisäksi ostin silloin myös pinkkiä kynsilakkaa 🙂 Mikäköhän mua vaivaa 😀 Voiks tästä rakkautta syyttää vai onks kyse jostain aivan muusta? ;> Vai näenkö mää ihan muuten vaan maailman vaaleanpunaisin silmin?:> Pinkit piilolinssit vois kyl olla aika siistit 😉 taikka selaiset sydämenmuotoiset vaaleanpunaiset aurinkolasit 😉 haha 😀